Positiivinen tulokulma

Sillä kielellä, jota käytetään, on ratkaisevan suuri merkitys sille, kuinka asia nähdään: puhutaanko esimerkiksi neutraalisti ratkaistavasta asiasta, kohdattavasta haasteesta vai – usein jotakin osapuolta syyllistävästä – ongelmasta. Tähän liittyy myös se, että tuon ”kehystämisen” (reframing) tulee olla aidosti positiivinen, pelkkä sanoilla leikkiminen ei riitä. ”Saat potkut!” ei juurikaan eroa siloittelevammasta ”Olemme päättäneet vapauttaa sinut uusiin tehtäviin.”

Positiivinen tulokulma edellyttää useimmiten myös kontekstin muutosta: asiaa joudutaan tarkastelemaan laajemmassa kehikossa. Peter Senge on todennut, että organisaatioissa vallalla oleva lineaarinen ajattelu suosii nopeita ratkaisuja, joilla vaikutetaan oireisiin, mutta syvemmällä oleviin syihin ei kosketa lainkaan. Tämä johtaa siihen, että nuo oireet ilmenevät pian uudestaan joko samassa tai hieman muuntuneessa muodossa. Kun edellä mainittua irtisanomista lähestytään laajemmasta systeemisestä näkökulmasta, tarkasteluun voivat nousta myös esimerkiksi rekrytointi- ja työhönohjauskäytännöt, erilaiset tukitoiminnot tai tehtävänkuvat, outplacement osana yrityksen mainetta ja niin edelleen…

Edellä sanottu ei tarkoita sitä, etteikö tulisi olla rohkeutta tehdä selkeitä ja usein kipeitäkin ratkaisuja, vaan sitä, että laajempi systeeminen näkökulma ja positiivinen konnotaatio voivat tuoda ratkaisuihin lisäarvoa kahdella tavalla:

  1. mahdollistamalla paremmin syihin pureutuvat ja luovemmat ratkaisut, ja
  2. vähentämällä syyllistämistä ja siten pienentämällä kaikkien osapuolten emotionaalista taakkaa.

Pienet konkreettiset muutokset

Non-lineaaristen systeemien (kuten yritykset tai muut organisaatiot) teorian mukaan jonkin toiminnan lisääminen ei lisää loputtomiin tai suoraviivaisesti sillä tavoiteltua vaikutusta. Palkankorotuksen motivoiva vaikutus vähenee sitä mukaa kuin palkkataso nousee, ja tietyn subjektiivisen raja-arvon ylityttyä loppuu kokonaan tai muuttuu jopa negatiiviseksi. Toisaalta jonkin yksittäisen pienen muutoksen avulla voidaan käynnistää prosessi kohti laajempaa tavoitetta.

Arjen esimerkki tällaisesta yksittäisestä pienestä muutoksesta voisi olla vaikkapa päätös, että jokainen tärkeä kokous sijoitetaan aina aamun ensimmäiseksi tehtäväksi. Tutkimusten mukaan ihmisen kapasiteetti päätöksentekoon heikkenee päivän mittaan merkittävästi. Näin ollen aamusta olemme tehokkaimmillamme ja siten organisaation päätöksenteko paranee – jolla puolestaan voi olla mittavat seurausvaikutukset.

Coachingin kannalta pienen muutoksen idea on toimiva erityisesti siksi, että on siihen helpompi sitoutua ja se ei kuormita kohtuuttomasti. Toiminnan kehittämisen perspektiivistä tätä voisi verrata kaizeniin.

Keskittyminen tulevaisuuteen

Yksilöinä meillä on mahdollisuus tehdä valintoja ja päätöksiä riippumatta menneisyydestämme. Kaikki se, mitä olemme tänään, ei ole tulosta pelkästään siitä, mitä meille on aikaisemmin tapahtunut. Ratkaisukeskeinen coaching hakee koko ajan tapoja, joilla asiakas voi parhaiten hyödyntää resurssinsa ja maksimoida niiden hyödyn. Coachin kannalta keskeinen lähtökohta on usko asiakkaan mahdollisuuteen muuttua. Kun asiakas tulee coachattavaksi, silloin on jo jotakin muuttunut. Perinteinen terapiamaailmassa esitetty kysymys on: Miksi tulet juuri nyt? Toisin sanoen: mitä sellaista on tapahtunut tai mikä asia on jo muuttunut, joka johti tulemaan? Toinen kysymys, jonka omassa työssäni usein esitän: Mitä uuden toiminnan ituja näet tällä hetkellä nousemassa?

Koska coaching on tavoitekeskeistä ja ratkaisusuuntautunutta toimintaa, se suuntaa tulevaisuuteen. Ongelmiin keskittyminen ohjaa toimintaa menneisyyteen ja siihen, että yritetään muuttaa asioita, joita ei voi enää muuttaa. Lisäksi ongelmien käsittely johtaa syyllistämiseen, selittelyyn, puolusteluun ja on usein henkisesti kuluttavaa. Kun fokus on ratkaisuissa, myös kysymykset, joita esitämme itsellemme, muuttuvat:

Mitä minun pitää tehdä, että ensi kerralla saavutan tavoitteeni?
Mitä haluan saavuttaa tässä?
Mitä minun pitää tehdä päästäkseni eteenpäin?
Kuinka voin kehittää tässä asiassa vahvuuksiani?
Mitä haluan tehdä seuraavaksi?