Goldsmith, M. (2009) MOJO – How to Get It, How to Keep It, How to Get It Back If You Lose It (Hyperion, New York, NY).

Joulukuun kirjapinkassa aloitin esitellä Marshall Goldsmithin tuotantoa. Viittasin Learning Journeys –teoksen yhteydessä ainoaan suomennettuun (edelleenkin?) Goldsmithiin: Tästä eteenpäin (tarvitaan vielä enemmän) vuodelta 2008 Talentumilta. Englanninkielinen alkuteos What Got You Here Won’t Get You There ilmestyi 2007, ja nyt on tullut sille ”täydennysosa” MOJO – How to Get It, How to Keep It, How to Get It Back If You Lose It.

Tästä eteenpäin korostaa toiminnan muuttamista, MOJO lähtee sisältä päin, tutkiskelee tavallaan itsensä johtamista. Kyse on siitä, kuinka määrittelemme tarkoituksemme, merkityksellisyytemme ja onnellisuutemme. MOJOn määritelmä on seuraava:
 

Mojo on se positiivinen henkisitä kohtaan mitä teemme juuri nyt;joka syntyy sisällämmeja säteilee ulospäin.

MOJOa kuvastavia sanoja ovat mm. vastuullisuus, eteenpäin meneminen, uteliaisuus, kiitollisuus ja mahdollisuuksiin tarttuminen. MOJOn vastakohta on NOJO. Sille on ominaista uhrina oleminen, pakko, kipu, välinpitämättömyys ja sietäminen. Alun perin mojo on afroamerikkalaiseen magiaan kuuluva taikaesine, pieni pussi, jossa on kasveja, eläinten osia, mineraaleja, toiveita sisältäviä papereita ja muuta vastaavaa tavaraa. Mojon ajateltiin sisältävän yliluonnollisia voimia: sen uskot-tiin suojelevan kantajaansa pahuudelta, vetävänsä kantajansa puoleen rakkautta, tuovan onnea tai menestystä raha-asioissa.

Goldsmithin MOJO on (eikä ihan vähänkään) eri asia. Tässä MOJO koostuu neljästä näkökulmasta:

  1. identiteetti, joka kertoo kuka olet;
  2. saavutukset, jotka heijastavat merkityksellisiä ja vaikuttavia asioita, joita olet tehnyt viime aikoina;
  3. maine, joka kertoo millaisena sinut nähdään; ja
  4. hyväksyntä, jossa on kysymys sen tunnistamisesta (ja hyväksymisestä), mitä voit ja mitä et voi muuttaa.

Identiteetti ei ole Goldsmithille aivan yksiviivainen asia. Hän kuvaa sitä kahdella ulottuvuudella, toiset – itse ja menneisyys – tulevaisuus. Syntyy nelikenttä:

 

Muistettu identiteetti syntyy siitä mitä muistamme: muistammeko tähtihetkiämme vai suuria mokauksiamme. Joskus muistettu identiteetti voi huijata meitä itämään itseämme jonakin, jota emme (enää) ole.

Heijastettu identiteetti syntyy siitä, mitä toiset meistä sanovat. Toiset ihmiset muistavat tapahtumia elämästämme, ja muistuttavat meitä niistä – joskus aivan jatkuvasti. Kyse on siis palautteesta. Mutta koska palaute on aiheellista, sellaista josta on syytä ottaa opikseen? Ja onko se joskus enemmänkin tulkintoja tai juoruja – ja kuinka siihen suhtaudutaan?

Ohjelmoitu identiteetti on tulosta siitä, mitä muut ihmiset sinusta ajattelevat ja millaisena he näkevät tulevaisuutesi. Käsitystäsi itsestäsi muokkaavat ystäväsi, työtoverisi, työpaikkasi, kulttuuri ja niin edelleen. Ohjelmoidun identiteetin kohdalla piilee myös vaara käyttää sitä käyttäytymisen syntipukkina: ”Kaikki kreikkalaiset ovat…”

Luotu identiteetti on se identiteetti, jonka me valitsemme tai päätämme luoda itsellemme. Sitä ei kontrolloi menneisyytemme eivätkä toiset ihmiset. Yksi tapa tarkastella luotua identiteettiä on tutkia omaa elämänkaartansa: mitä olen missäkin vaiheessa ollut?

Saavutuksiin en tässä yhteydessä puutu, mutta maineesta kommentoin lyhyesti. Maine on sitä, millaisena toiset meidät näkevät. Mutta mielenkiintoinen piirre on se, miten itse mainettamme arvotamme. Goldsmith kertoo esimerkin ”Aivopilleristä”:

Sinulle tarjotaan ”Aivopilleri”. Jos nielaiset sen, älykkyytesi kasvaa heti 10%: olet älykkäämpi verbaalisesti, loogisesti ja kriittisessä ajattelussa. Toisaalta, kaikki tuntemasi ihmiset (ja ne, joita tulet tulevaisuudessa tuntemaan), pitävät sinua 20% nykyistä tyhmempänä, eikä ole mitään keinoa muuttaa heidän havaintoaan. Otatko siis pillerin?

Kumpi on siis sinulle tärkeämpää: älykkyys vai maine? Mielenkiintoinen kysymys, johon Goldsmith vastaa omalta osaltaan (arvaapa miten – minä en sitä tässä kerro). Maine syntyy sarjasta toisiaan muistuttavia toimintoja. Kun ihmiset näkevät toimintoja, ja huomaavat niiden muistuttavan toisiaan (negatiivisesti vaikkapa se, että myöhästelet kerta toisensa jälkeen), he alkavat muodos-taa tästä sinun mainettasi. – Aivopilleriin liittyen: haluatko maineesi kertovan älykkyydestäsi vai jostakin muusta, esimerkiksi tehokkuudesta?

Hyväksyntä on välttämätön elementti mielenrauhan kannalta. Toisaalta, on myös selvää, että jos emme ole sovussa itsemme kanssa, myös suorituskykymme laskee. Hyväksyntä kytkeytyy siihen, että pystymme antamaan anteeksi itsellemme ja toisille. Jos joku ihminen saa minut vihaiseksi, kuka tilanteesta kärsii? Hänhän ei välttämättä edes tiedä vihaisuudestani. Jos kannamme yllämme vihan ja kielteisyyden viittaa, tapamme omaa MOJOamme: rajoitamme mahdollisuuksiamme löytää merkitystä ja onnellisuutta. Ei niin, etteikö olisi tarpeen pyrkiä muuttamaan asioita parempaan suuntaan – mutta on tarpeen tunnistaa se, milloin voimme jotakin tehdä, ja milloin on syytä luovuttaa sovinnolla.

Toinen osa kirjasta on eräänlainen MOJO –työkalupakki. Jos olet ”alamaissa” (”low MOJO”), sinulla on kaksi mahdollisuutta: muutu itse tai muuta se (mikä tuo se sitten milloinkin on: työ, joku asia tms). Emme voi muuttaa toisia, emme voi välttämättä aina muuttaa olosuhteitakaan – silloin ratkaisuksi jää muuttaa suhtautumistamme.

Työkalupakista poimin tähän pari esimerkkiä. Ensimmäinen on sen selkiyttäminen, millä on merkitystä. Mitkä ovat elämäsi perussäännöt? Suurin osa ihmisistä asettaa kehikkonsa epäselvästi (”Olisin onnellisempi, jos viettäisin enemmän aikaani lasteni kanssa.”), kun tarvitaan selkeitä tavoitteita tai ”sääntöjä” (”Vietän joka ilta kaksi tuntia lasteni kanssa.”). Kehikoita on lukemattomia, eikä sillä ole niinkään väliä, missä kehikoissa noita sitoumuksia teet – kunhan ne auttavat sinua saavuttamaan enemmän merkitystä ja onnea elämääsi.

Toinen esimerkki liittyy siihen, missä elät. Ei niinkään paikkaan, jossa elät, vaan siihen suhteeseen, joka elämässäsi on pitkän jänteen hyödyn ja lyhyen jänteen tyydytyksen välillä. Edellinen antaa merkityksen tunteen elämääsi, jälkimmäinen puolestaan onnen tunnetta. Tästäkin syntyy nelikenttä, tavallaan:

 

Mielenkiintoinen näkökulma, johon voit tutustua tarkemmin myös netissä, josta löytyy MOJO Survey, johon on osallistunut tuhansia johtajia. Missä asioissa sinä uhraudut? Mitkä ovat elossa-pysymistä? Entä virkistäytymistä ja menestystä? Mitä tehdään pelkästään ylläpidon vuoksi?

Viimeinen esimerkki MOJO –kirjasta on MOJO Scorecard, siis eräänlainen tuloskortti. Siinä pidetään kirjaa päivittäisistä toiminnoista, mielellään viikon tai parin ajan, ja arvotetaan tekemistä sekä ammatillisen että henkilökohtaisen MOJOn näkökulmasta (ks. seuraavalla sivulla esimerkki). Tuloskortti auttaa paikantamaan ne asiat, joista syntyy eniten onnellisuutta – samoin ne asiat, jotka saavat olomme tuntumaan kurjalta. Mitä voit tehdä? MOJO –analyysin, päätöksesi muutoksista – ja hyväksyt niiden hinnan ja jatkat elämääsi…

 

 

Tässä lyhyt kuvaus MOJOsta. Suosittelen! Uskon, että löydät ainakin pari-kolme kiinnostavaa ulottuvuutta, joiden kautta voit lähteä kehittämään itseäsi, rakentamaan vahvempaa MOJOa!

Kategoriat

  • Coaching

    sisältää niin käsikirjatyyppisiä kuin muitakin aiheeseen liittyviä kirjoja. Pääpaino on johdon coachingissa.

  • Johtamisen psykologia

    pyrkii lähestymään aihetta erityisesti yksilöllisen kasvun ja psykodynamiikan näkökulmista.

  • Faabelit

    Businessfaabelit on uusi genre, joka on tullut viime vuosina tavattoman suosituksi helppolukuisuutensa vuoksi. Ne ovat pieniä kirjoja, jotka kuljettavat lukijaansa läpi jotakin liikkeenjohdon ongelmaa tarinan muodossa.

  • Strategia

    on tässä varsin laajasti ymmärretty ryhmä, joka sisältää myös managementia ja vaikkapa kannattavuutta käsitteleviä teoksia.

  • Markkinointi ja asiakkaat

    on monessa kohtaa strategiakirjoja lähestyvä ryhmä, jossa kuitenkin korostuu tuota ryhmää enemmän psykologinen ulottuvuus.

  • Ura, työ ja yrittäjyys

    sisältää nimensä mukaisesti monenlaisia näkökulmia, myös johtajuuteen uran näkökulmasta.

  • Yrityskulttuuri

    on sekin väljästi määritelty ryhmä, johon sisältyy myös yritysimagoon (myös esitystekniikkaan) ja brändiin liittyviä näkökulmia.