Kets de Vries, M.F.R. (2003, rev. ed.) Leaders, Fools and Impostors: Essays on the Psychology of Leadership (iUniverse, Inc., New York, NY)

Manfred Kets de Vries on INSEADin johtajien kehityskeskuksen johtaja, ja mielestäni johtava asiantuntija johtamisen psykodynaamisessa lähestymistavassa.

Psykodynaamisen lähestymistavan taustalla on tietysti Freud ja psykoanalyysi, ja johtajuutta tarkastellaan kliinisen psykologian linssien lävitse. Johtajuuteen liittyy paljon enemmän kuin mekaaniset ja yksiulotteiset kuvaukset antavat ymmärtää. Johtaja ei ole rationaalinen, aina päämäärätietoinen yksilö, vaan myös häntä ohjaavat tunteet, haaveet, itsekkäät pyrkimykset ja fantasiat. Kets de Vries kuvaa, kuinka johtajien ja heidän seuraajiensa irrationaaliset tunteet vaikuttavat siihen, kuinka päivittäisiä toimintoja suoritetaan, ja kuinka joskus kadotetaan kokonaan perspektiivi – ja menetetään paljon rahaa.

Leaders, Fools and Impostors on tarkoitettu ensinnäkin sellaisille johtajille, jotka haluavat syventää omaa ymmärrystään johtamisesta sen psykodynamiikasta. Toiseksi se voi auttaa valmentajia ja konsultteja tunnistamaan erilaisia organisaatioiden piileviä ilmiöitä, ja siten auttaa heitä myös tarkempaan diagnostiikkaan konsultoinnissaan. Kolmanneksi tämä kirja avaa mielenkiintoisia näköaloja myös henkilöstöjohtajille organisaation tehokkuuden edistämiseen.

Ensimmäinen teema, jota Kets de Vries käsittelee, on johtaja peilinä. Johtajaan sijoitetaan paljon asioita, ja johtajaa myös idealisoidaan. Idealisoinnissa on ”imua”, ja yksi osa johtajan kypsyyttä onkin kyky käsitellä tätä peilausta. Varsinainen happotesti johtajalle on säilyttää paineista huolimatta itsenäisyytensä ja oma otteensa reaalimaailmasta.

Toinen teema liittyy vajavaiseen minään (incomplete self), minään joka ei ole terveellä tavalla ratkaissut avuttomuuden ja kaikkivoipaisuuden paradoksia. Lapsuudessa koettu hoivan ja avuttomuuden epätasapaino jättää psykologisen vamman. Kun vajavainen minä kohtaa voimakkaan turhautumisen, siihen vastataan raivolla, kostonhimolla, henkilökohtaisen vallan hillittömällä tavoittelulla tai kaikkivoipaisuuden fantasioilla. Esimerkiksi tällaisesta ihmisestä tai johtajasta käy hyvin narsisti. Narsistin keskeisin huoli on oman asemansa säilyttäminen, ja hän on kyvytön huomioimaan aidosti toisten tarpeita. Narsistilla on myös oma hovinsa, ja hän tallaa jalkoihinsa alaistensa oikeutetut tarpeet ja käyttää hyväkseen heidän lojaaliuttaan. Käyttää ihmisiä aikansa, ja sitten heittää nämä pois. Narsisti voi myös raskaasti vahingoittaa organisaatiota ylimielisyydellään ja ottamillaan hillittömillä vapauksilla – ikään kuin mitkään säännöt eivät häntä koskisi. Joskus syntyy taloudellisia väärinkäytöksiä, usein annetaan huono esimerkki työaikojen noudattamisesta tai sitten vahingoitetaan holtittomuudella organisaation mainetta.

Seuraava teema liittyy vallasta luopumiseen. Luopumiseen liittyy menetyksen tunne, ja usein johtajalla se korostuu myös siinä, kuinka hän kokee tehneensä valtavasti uhrauksia päästäkseen asemaansa – joka häneltä nyt ”viedään” pois. Mielenkiintoinen on myös näkökulma kostoon: syvällä on jonkinlainen uskomus siihen, että vaikeista päätöksistä joutuu joskus maksamaan saman hinnan kuin mitä päätösten kohteet ovat maksaneet – ajatuksen taustalla on ikivanha lex talionis, laki jonka mukaan rikollisen rangaistuksena ovat samat vahingot kuin mitä tämä on uhreilleen aiheuttanut. Näin johtajuuteen liittyy eräänlaista paranoiaakin – Levinson kutsuu tätä syyllisyydellä johtamiseksi (management by guilt –syndroomaksi). Syntyy myös kateutta seuraavaa sukupolvea kohtaan, on iän mukanaan tuomia pohdintoja ja niin edelleen…

Alexithymia on sana, joka tarkoittaa kyvyttömyyttä tunteisiin – sana tulee kreikan kielestä, ja on sananmukaisesti ”ei sanoja tunteille”. Palvelusektorilla se esiintyy noissa mitääntarkoittamattomissa lausumissa ”Kiitos palautteestanne!” tai ”Kiitos kun lensitte (millä sitten lensittekin)!” Johtajan persoonallisuuden kannalta se voi tarkoittaa tietoista itsensä etäännyttämistä tunteista – jotta ei tarvitsisi tuntea pahaa oloa vaikeita päätöksiä tehdessään. Toisaalta se voi tarkoittaa automaattista toimintaa, järjestelmäihmisenä olemista, jolloin turvaudutaan rutiinien ja sääntöjen taakse. Asiakkaan suuntaan tämä voi olla joustamattomuutta (ja voi tulla kalliiksi organisaatiolle), mutta se voi myös tarkoittaa uteliaisuuden ja aloitekyvyn puuttumista (joka puolestaan tappaa kehitystä ja uusiutumista, ja tulee siten kalliiksi organisaatiolle).

Narrin (fool) roolia ja sen yhteyttä huumoriin Kets de Vries käsittelee yhden luvun verran. Narri on tarpeen ylimielisyyden, hybriksen, aisoissa pitämiseen. Huijari (impostor) puolestaan on henkilö, joka pettää tai hämää tai esiintyy toisena kuin mitä itse asiassa on. Mielenkiintoista on se, että huijarille on usein psykologinen gratifikaatio materiaalista tärkeämpi. Tällaiset ihmiset ovat hyvin herkkiä torjunnalle, pelkäävät sosiaalisia epäonnistumisia, kokevat riippuvuutta ja ovat usein itseään kohtaan täydellisyyttä vaativia. Kiinnostavaa on, millaisia vaikutuksia näillä piirteillä voi olla johtajuuteen – mitä johtaja tällöin tarvitsee ”pysyäkseen kasassa”, ja miten se kenties vääristää organisaation toimintaa?

Loppuosan kirjasta Kets de Vries omistaa vallan väärinkäytölle, ja rakentaa siitä kaksi vahvaa esimerkkiä (Hitler, Saddam), mutta niihin en tässä yhteydessä enempää puutu.

Kets de Vriesiltä on useita muitakin psykodynaamiseen lähestymistapaan liittyviä teoksia, joita on helppo suositella sellaisille lukijoille, joiden mielenkiinnon tämä kirja herättää. Yksi on nimeltään Coach and Couch, toinen puolestaan Leaders on the Couch.

Kategoriat

  • Coaching

    sisältää niin käsikirjatyyppisiä kuin muitakin aiheeseen liittyviä kirjoja. Pääpaino on johdon coachingissa.

  • Johtamisen psykologia

    pyrkii lähestymään aihetta erityisesti yksilöllisen kasvun ja psykodynamiikan näkökulmista.

  • Faabelit

    Businessfaabelit on uusi genre, joka on tullut viime vuosina tavattoman suosituksi helppolukuisuutensa vuoksi. Ne ovat pieniä kirjoja, jotka kuljettavat lukijaansa läpi jotakin liikkeenjohdon ongelmaa tarinan muodossa.

  • Strategia

    on tässä varsin laajasti ymmärretty ryhmä, joka sisältää myös managementia ja vaikkapa kannattavuutta käsitteleviä teoksia.

  • Markkinointi ja asiakkaat

    on monessa kohtaa strategiakirjoja lähestyvä ryhmä, jossa kuitenkin korostuu tuota ryhmää enemmän psykologinen ulottuvuus.

  • Ura, työ ja yrittäjyys

    sisältää nimensä mukaisesti monenlaisia näkökulmia, myös johtajuuteen uran näkökulmasta.

  • Yrityskulttuuri

    on sekin väljästi määritelty ryhmä, johon sisältyy myös yritysimagoon (myös esitystekniikkaan) ja brändiin liittyviä näkökulmia.